Miten ihmiset saadaan mukaan muutokseen – käytännön kokemuksia muutosjohtamisesta
Muutosta ei voi johtaa yksin. Eikä se tapahdu pelkällä suunnitelmalla. Tämä artikkeli kertoo kokemuksen kautta, miten ihmiset saadaan mukaan muutokseen ja muutos lähtee käyntiin arjessa – silloin kun ihmiset otetaan aidosti mukaan. Mukana esimerkkejä tilanteista, joissa osallistuminen on muuttunut mahdollisuudeksi ja yhteistyö alkanut kantaa.
Muutos ei lähde strategiasta – vaan ihmisistä.
Eikä osallistaminen ole prosessi – vaan kohtaaminen.
Olen viimeisen vuoden aikana saanut seurata jotakin, mikä on ollut todella palkitsevaa. Organisaatioissa, joissa osallistuminen on aiemmin tuntunut vieraalta tai jopa turhauttavalta, on alkanut tapahtua jotain. Ihmisiä, joille teknologiaprojektit tai muutos on aiemmin näyttäytynyt ulkopuolelta annettuna projektina tai johdon ”ratkaistavana ongelmana”, onkin alkanut näkyä mukana keskusteluissa, ideoinnissa ja kehittämisessä.
Ja mikä tärkeintä – he ovat alkaneet aidosti vaikuttaa siihen, mihin suuntaan mennään.
1. Muutos ei ole vain johdon asia
Muutosjohtamista saatetaan ajatella kuin se olisi yksittäisen johtajan tehtävä:
- Työntekijä: ”Kerro mitä tehdään ja johda meidät perille.” (Mutta väärin teit kuitenkin.)
- Johtaja: ”Kyllähän minä kysyn, mutta kun kukaan ei vastaa.” (Ja sitten saan kuitenkin haukut.)
Mutta todellisuudessa se ei toimi niin.
Muutos ei tapahdu, jos ihmiset eivät ymmärrä miksi se on tärkeää – tai jos he eivät koe, että sillä on mitään tekemistä heidän arjensa kanssa.
2. Ylhäältä alas -puhe ei riitä – tarvitaan keskustelua
On eri asia sanoa: ”Tässä on uusi malli, ota käyttöön.”
Kuin sanoa: ”Tässä on tavoite, johon haluamme päästä. Meidän pitää löytää keinot yhdessä – ja siksi tarvitsemme sinua mukaan.”
Kummassa olisit itse mielummin mukana?
Kun keskustelua ei käydä ylhäältä alas, vaan aidosti kahteen suuntaan, alkaa tapahtua:
- Pienet asiat muuttuvat.
- Muutama ihminen kokeilee jotain uutta.
- Yksi ratkaisu toimii.
- Yksi prosessi paranee.
Ja yllättävän nopeasti syntyy tunne: ”Hei, tässähän on järkeä!”
3. Pienet liikkeet synnyttävät ison suunnanmuutoksen
Tämä ei vaadi massiivista projektikoneistoa tai kymmeniä työpajoja – vaan rehellistä viestintää, jaettua vastuuta ja tilaa kysyä, oivaltaa ja kokeilla.
Olen ollut taustalla mukana siinä hetkessä, kun joku sanoo:
- ”Tämähän toimii.”
- ”Tässä on jotain järkeä.”
- ”Mun ehdotuksella oli merkitystä.”
- ”Kerrankin tätä tehdään oikein.”
Nämä hetket ovat pieniä – mutta niissä on kaikki. Sillä juuri niissä tapahtuu se, mitä muutos oikeasti on:
- Vaikuttamista
- Osallistumista
- Yhdessä rakentamista
4. Mitä First Goalin tuki voi mahdollistaa?
Muutos ei aina tarvitse ulkoista apua – mutta monesti se helpottaa. Usein organisaatioissa voi alussa hyvä olla ulkopuolinen henkilö, joka auttaa laittamaan prosessin käyntiin. Hän osaa jäsentää hajallaan olevia havaintoja ja kysymyksiä, sanoittaa ilmiöitä ja auttaa pääsemään alkuun osallistamissa.
Tuki ei tarkoita valmiita vastauksia, vaan aitoa kiinnostusta ja paljon kysymyksiä. Se voi olla keskustelu, osallistamisen fasilitointi tai yksinkertaisesti taustatuki tilanteessa, jossa osallistaminen on uutta ja hakee vielä muotoaan. Näistä voi syntyä jo hyvä alku sysäys liikkeelle.
Mutta joskus liike ei synny – ainakaan heti. ORSC (Organizational relationship systems coaching) eli organisaatioiden ihmissuhdejärjestelmiin kohdistuva coachaus kuvaa tätä kohtaa reunalla (edge). Kun olemme uuden kynnyksellä, mutta emme ole vielä valmiita hyppäämään, olemme eräänlaisella kynnyksellä. Osa ihmisistä menee luonnostaan nopeammin kynnyksen yli lähes itsestään – eli muutos on miellyttävää heille. Loput ihmiset voidaan turvallisesti ja rauhallisesti avustaa kynnyksen yli, tai pakottamalla työntää sen yli ennen kuin he ovat valmiita. Ensimmäisessä syntyy uteliaisuutta, toisessa usein vastarintaa tai lukkiutumista.
Siksi meidän rooli on myös tunnistaa muutosvalmius ja edetä sen ehdoilla. Luoda tila, jossa kynnyksen yli voi kurkistaa – ja lopulta valita itse, milloin ottaa askeleen eteenpäin. Ja loppulta sosiaalinen paine vie viimeiset 20 % yli, kunhan houkuttelu on vienyt ensin toiset.
Minulle tämä on todella mielekästä työtä. Voin auttaa mahdollistamaan muille sen tilan, jossa he voivat vaikuttaa. Ja nähdä sen positiivisen muutoksen mikä tapahtuu, miten ihmiset saadaan mukaan muutokseen ihan luonnostaan.
5. Neljä askelta, joista aloittaa
Mistä aloittaa?
- Kysy aidosti ihmisiltä, mitä he näkevät ja kokevat.
- Kerro rehellisesti, missä tilanteessa ollaan ja mihin halutaan päästä.
- Tunnista, että kaikkeen ei ole vastausta vielä – eikä tarvitse ollakaan.
- Jaa vastuuta. Tee näkyväksi, että tämä on yhteinen juttu.
Jos haluat tarkastella vähän muutosjohtamisen teoriaa, pidän itse erityisesti Kotterin 8 askeleen mallista.
6. Mitä asiakkaat kertovat?
”En olisi ikinä uskonut mutta nehän innostui! Tässä saattaa olla jotain.”
”Kerrankin tehdään asioita oikein”
Ja vähän pidempi kirjallinen palaute:
”Anniinan osaaminen ja näkemyksellisyys CRM-kehitysprojektimme eri vaiheissa on ollut äärimmäisen arvokasta sekä itse kehitystyön että projektinhallinnallisen päätöksenteon kannalta.
Lisäksi on erityisesti korostettava Anniinan ammattitaitoa järjestelmäjalkautusten suunnittelussa ja toteutuksessa, missä hänen monipuoliset ja idearikkaat toteutusmallit tukevat yrityksemme johtoa uusien toiminta- ja järjestelmäprosessien koulutuksessa sekä toimintaympäristön muutosjohtamisessa.
Anniinan kanssa on ilo tehdä töitä ja edistää organisaatiomme toimintakulttuuria niin prosessien kuin järjestelmien osalta. Hänen välitön ja aito läsnäolonsa ja ote niin asioihin kuin yksilöihin koetaan kannustavana ja motivoivana, mikä on merkittävä lisäarvo kaikille organisaatiomme yksilöille, joita CRM-projektimme osallistaa.”
Kiinnostuitko?
Muutosta ei tehdä ihmisille. Se tehdään ihmisten kanssa.
Ja pienistä puroista kasvaa virta.
Jos haluat jutella tästä lisää – esimerkiksi muutoksen käynnistämisestä tai osallistamisen rakentamisesta – laita viestiä. Olemme mielellämme apuna.
Lue lisää:
Vuoden asiakaspalvelu – työntekijöiden osallistamisen voima:
https://firstgoal.fi/blogi/vuoden-asiakaspalvelu-tyontekijoiden-osallistamisen-voima/
Osallistava kehittäminen: Miten yhdessä tekeminen parantaa asiakaspalvelun kehitystä: https://firstgoal.fi/blogi/osallistava-kehittaminen-asiakaspalvelussa/
